Elvis on kolmannen vuoden Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) –opiskelija Ammattiopisto Livestä, hänen unelmanaan on kahvilatyö. ”Olin kahvilatyöharjoittelussa jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Suoritin hygieniapassin toisena vuotena, siinä harjoiteltiin päivittäin hygieniaosaamista ihan käytännön töiden kautta.” Elvis on hyötynyt työvalmentajan tuesta merkittävästi ja hänellä on vielä muutama kuukausi aikaa saada tukea työssäoppimiseen. Viime syksynä Elvis teki pitkän kuuden viikon harjoittelun Cafe Baguetessa. Pidempi harjoittelujakso mahdollisti työtehtävien oppimisen paremmin, auttoi rutinoitumaan ja samalla myös sitoutumaan. Työnantajakin huomasi Elviksen taitojen karttuneen niin että hän on voinut tehdä töitä itsenäisesti. ”Olen ollut välillä muuallakin harjoittelemassa, esim. Live kahvilassa olin keräämässä opintopisteitä helmi- ja maaliskuun aikana jotta pääsen koulun päättymisen jälkeen työelämään kiinni. Nyt olen ollut taas Baguetessa kaksi kuukautta koulutussopimuksella oppimassa. Parasta on ollut tehdä töitä!” Elvis intoilee. Valmistumisen jälkeen Elvis pääsee Baguetteen vakituiseen työhön 4-6 tunniksi päivässä oman jaksamisensa mukaan. Elviksen opintoja on opinnollistettu mm. Opitaan työhön yhdessä (OPTY) –hankkeen puitteissa. ESR-hankkeen tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden siirtymävaiheiden ja koulutuksellisen tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Myös TELMA-opiskelija Sari on ollut työssäoppimisjaksoilla mm. Alepassa, Hesburgerissa ja Tokmannilla. ”Mun tehtäviin on kuulunut tavaroiden hyllytys, roskienvienti ja etuveto (hyllyjen takaosaan jääneitä myyntituotteita siirretään hyllyissä eteenpäin, niin että tuotteet ovat paremmin esillä ja helpommin saatavilla). Ryhmätyövalmennusporukassa olen ollut ainoa nainen, mutta se ei haittaa. Kivempi on olla harjoittelussa neljästään kuin yksin, työhenki on siten hyvä.” Sari perustelee. ”Parasta harjoittelussa on se, kun välillä saa olla kokonaisia päiviä töissä ja ihan parasta on kun saa tehdä töitä. Kiva olisi työskennellä jatkossakin, Tokmannilla kun on niin siistiä olla töissä.” Sari sanoo hymyillen. Asenteet ovat muuttumassa vihdoinkin, nyt on sosiaalisen- ja yhteiskunnallisen vastuun aika Jari Liimatta on tehnyt jo parikymmentä vuotta töitä kehitysvammaisten parissa Cafe Baguetessa. Vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyisten palkkaamisessa Liimatta näkee paljon hyviä puolia. ”Heidän sitoutuneisuus ja tunnollisuus tuo pelkkää hyvää työyhteisöön. Henkilöstö on erittäin sitoutunutta, osa on ollut meillä työssä jo 15 vuotta, mikä alalla on harvinaista.” Kauppakeskus Malmin Novassa sijaitseva Baguetten asiakaskunta on ottanut asian hyvin vastaan ja tukee sitä täydestä sydämestään. Ennakkoluulot karisevat ja erilaisuus hyväksytään koko ajan vain paremmin, kun työvoimassa on mukana erilaisia ihmisiä. ”Olen sitä mieltä, että työstä on maksettava palkkaa. Kaikkien työpanos on ollut kattava ja kaikkien palkka on myös TES:n mukainen.” tähdentää Liimatta. Henkilöstön johtamisessa Liimatta kokee että samanlainen arvomaailma takaa oikeanlaisen asenteen. Ja asenteet ovat nyt muuttuneet. TES:n mukaisissa töissä oli ennen vain 300 kehitysvammaista henkilöä. Nykyään jo huomattavasti enemmän. ”Verkostojen hyödyntäminen ja osatyökykyisten tarjoaminen töihin on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Jokainen haluaa tuntea olevansa merkityksellinen ja osallinen tässä yhteiskunnassa. Työharjoittelijoiden haasteet eivät johdu itse työstä vaan muista henkilökohtaisen elämän ongelmista. Työt sujuvat hyvin, kun niihin perehdytetään.” selventää Liimatta. Meillä ei ole ollut ikinä näin siistiä! ”Pari vuotta sitten osallistuimme Liven järjestämälle työnantajaristeilylle ja mietimme risteilyn jälkeen että voisimme tarjota oppimisympäristön opiskelijoille.” kertoo johtaja Sointu Tulkki Palvelukoti Sofiasta. ”Niinpä meillä on ollut viime syksystä asti porukkaa tekemässä siivous- ja puhtaanapitotöitä. Meillä ei ole ollut ikinä näin siistiä!” kiittelee Tulkki. ”Koen että ollaan ihan saamapuolella, olemme pieni talo eikä ylimääräisiä käsiä ole, opiskelijoiden työpanos on meille erittäin merkittävä asia. Palvelukodin asukkaat ovat vaativia, mutta hyvin on sujunut, on vaan hyvä kun on muutakin elämää, on enemmän läpivirtausta kun ihmisiä tulee ja menee. Meillä on tahtotila kehittää tästä jotain pysyvämpää, esim. hankkia siivouspalvelut Liveltä ostopalveluina tai mahdollisesti työllistää työssäoppijoita.” visioi Sointu Tulkki. Yhteiskunta alkaa olla nyt valmiimpi osatyökykyisten työllistämiseen Linda on ollut Lyhty ry:n kautta kahvilatyöpajassa Ipi Kulmakuppilassa. Lindan suosikkitehtävä on olla kassalla. ”Toiseksi eniten tykkään blokkaamisesta eli vien likaisia astioita keittiöön, pyyhin pöytiä ja tuoleja. Tykkään puhtaanapidosta, mutta tiskihommista tykkään kaikkein vähiten. Suoritan nyt hygieniapassia Lyhdyssä ja olen auttanut myös Instagramin ja Facebookin postauksissa.” Lindalla on tulevaisuuden haave: ”Haluaisin päästä tänne Ipin puolelle palkkatyöhön ja haluaisin olla ainakin neljä päivää viikossa töissä täällä. Olin ennen Valmarissa, josta siirryin tänne Ipiin harjoittelemaan.” ”Ipissä on monipuolista tekemistä, mm. catering keikkoja, akustiset illat ja lauantaisin järjestetään brunssi. Ipi Kulmakuppilalla on pitkät aukioloajat aamusta iltaa, aukiolo on klo 8-22 välillä, siinä onkin treenin paikka, kun työaika voi olla mikä vain!” kertoo Lyhty ry:n tiimivastaava Marja Visti-Koskinen. ”Yleinen ongelma nykypäivänä tuntuu olevan se, miten saataisiin osaavaa henkilöstöä kahviloihin, ovet pitää laittaa kiinni turhan aikaisin, kun osaavaa henkilöstöä ei ole riittävästi tarjolla. Yhteiskunta alkaa olla nyt valmiimpi osatyökykyisten työllistämiseen.” toteaa Visti-Koskinen. Rasmus on ollut työssäoppimassa espoolaisessa Palvelukoti Koivussa ja Tähdessä. ”Olen pyyhkinyt vanhusten rollaattoreita, ottanut likaisia astioita pöydistä ja vienyt keittiöön ja laittanut sen jälkeen astianpesukoneeseen. Suoritan Hygieniapassikoulutusta, josta on testi toukokuussa. Toivottavasti pääsen testistä läpi.” Rasmus miettii. ”Kaisaniemen Tokmannillakin olen ollut tekemässä etuvetoa ja hyllytyksiä. Olin myös hyllyttämässä Alepassa ja nyt olen menossa hotelli Scandicin aamiaissaliin harjoitteluun.” Myös Roosa on ollut Palvelukoti Koivussa ja Tähdessä työssäoppimassa. ”Olen ollut siivoamassa vanhusten huoneita ja sänkyjä. Myös lattioita ja vessoja olen pessyt. Välillä vanhuksille on sattunut vahinkoja, mm. maljakoita ja mehulaseja on kaatunut, silloin olemme mopanneet lattiat puhtaiksi.” Roosa kertoo. Rasmus ja Roosa ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita, he ehtivät vielä harjoitella useammassa työpaikassa. Intoa heillä jo on oikeiden töiden tekoon ja osaaminen kasvaa töitä tehdessä. Työkeskuksissa työskentely ei lisää työllistymistä Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Antti Teittinen taustoittaa OPTY-hankkeen nykytilannetta. ”Hankkeen tarkoituksena on tukea vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan suorittaa opintoja. Rakennetaan yhteistyömalleja eri toimijoiden kesken, toisena työhönvalmennusmallien kehittäminen niin että itse valmentautujat huomioidaan aiempaa paremmin ja kolmantena nivelvaiheeseen on kiinnitettävä huomiota. Hankkeen kannalta keskeisimmät tutkimustulokset liittyvät työhönvalmennukseen, opinnollistamiseen sekä valmentavaan koulutukseen.” Työhönvalmennus on keskeinen osa-alue, työhönvalmennusta on liian vähän, työhönvalmentajat ovat keskeisessä roolissa, he toimivat yhteyshenkilöinä palveluviranomaisiin päin ja tukevat valmennettaviaan. Työvalmennusprosessin aikana voi joutua tekemään töitä yhden henkilön työllistymistä varten jopa 100 tuntia. Tuen väheneminen on olennaista valmennettavan työkokemuksen kertyessä ja merkittävää on myös työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Opinnollistaminen tarkoittaa opintoja ja työtä yhdistelevää opiskelumuotoa. Oppimista täydennetään tarvittavilla opintojaksoilla. ”Kriittisenä kysymyksenä voidaankin esittää, miten opinnollistaminen ja työelämäpainotteisuus yhdistettynä, poissulkeeko tämä malli opiskelijoiden tiedolliset valmiudet? Mikä on se balanssi näiden kahden välillä?” pohtii Teittinen. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) osittain suorittaneista nuorista vuosina 2015-2016 vajaa kolmannes siirtyi ammatilliseen koulutukseen, kun taas viidennes ei päätynyt mihinkään koulutukseen. Kokonaan Valma-koulutuksen suorittaneista nuorista 54 % päätyi opiskelemaan ammatillista tutkintoa, alle 10 prosenttia päätyi muuhun koulutukseen, neljä prosenttia työelämään ja loput muuhun toimintaan tai jatkopaikasta ei saatu tietoa. ”Olennaista tässä on se, että yli puolet Valma-koulutuksen kokonaan suorittaneista päätyi opiskelemaan ammatillisen koulutuksen puolelle.” kertoo Teittinen. Siirtyminen TELMA-koulutuksesta ammatilliseen koulutukseen oli keskimäärin 10 prosenttia. Telma -koulutuksen tavoitteena on ensisijaisesti muu jatkosuunnitelma kuin ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutuminen. Valmentavan koulutuksen aikana joidenkin nuorten valmiudet kehittyvät niin, että ammatillinen opiskelu on mielekästä. Esteenä tällaisessa tilanteessa voi kuitenkin olla esim. koulutuspaikkojen sijainti ja asumismahdollisuudet. ”Näissä tilanteissa koulutukseen valitsematta jääneitä nuoria ohjataan esim. työ- ja päivätoimintakeskuksiin. Työkeskuksissa työskentely ei kuitenkaan lisää työllistymistä.”, tähdentää Antti Teittinen." Lopuksi Teittinen käsittelee johtopäätöksiä, ”Kun ammatillisen koulutuksen reformi alkoi 2015, talouden ja toiminnan tehostamisen kokonaissäästöt ovat olleet noin 250 miljoonaa euroa, voi olla kriittinen sen suhteen mitä tämä tarkoittaa koulutuksen näkökulmasta. Kun ei ole lähiopetusta, niin opiskelijat keskeyttävät opinnot helpommin. Tässä tilanteessa on pyritty kokeilemaan uusia työllistymiseen johtavia väyliä. Ammatillisen erityisopetuksen puolella voidaan tarkastella miten tavoitteet toteutuvat reformin näkökulmasta kentällä ja on kyseenalaista kuinka tavoitteet toteutuvat etenkin TELMA-koulutuksen kohdalla sujuvien siirtymämahdollisuuksien kannalta.” Lisätietoja: Jaana Aalto, projektipäällikkö OPTY – Opitaan työhön yhdessä –hanke jaana.aalto@inlive.fi p. 040 706 2460 Kuva: Anne Korhonen, Vates-säätiö sr
Lue lisää
